Tanaan tavattiin hyvia neuvojia. Ensin linja-autoaseman informaation
virkailija oli tosi tehokas ja osasi kohteliaasti keskeyttaakin meidan
neuvomisemme, koska hanen vastuullaan olivat myos saapuvien ja
lahtevien bussien kuulutukset. Valilla pisteeseen tuli 6-7 ihmista,
joilla oli tulenpalava kiire, mutta heidatkin tama nainen hoiti
suvereenisti.
Toinen loistava neuvonantaja tavattiin Tourist Information Centerissa,
kun kohtalaisen sekavasta paluumatkasuunnitelmiemme rykelmasta piti
loytaa edes jotenkin jarkeva kokonaisuus, ja tama ammattilainen teki
sen. Me naet taas kerran paatimme muuttaa paluumatkasuuunnitelmaamme.
Muuten taalla neuvojat ovat hyvin paikallistietoisia; oman paikkakunnan
lahtevista vuoroista saa tietoa, mutta kun esimerkiksi Sibenikissa
kysymme mitan Vodicesta paasee takaisin Sibenikiin, vastaus on "sita
teidan taytyy kysya Vodicesta".
Tanaan noudatimme
alkuperaista suunnitelmaamme ja kavimme Krkan vesiputouksilla. Ensin
menimme bussissilla Skradiniin ja sitten lautalla putouksille. Olivat
maineensa veroiset. Laskettiin, etta eraalta paikalta nakyi yli 30
putousta yhdella kertaa.
Krkan vesiputoukset.
Viivyimme pitkaan nakoalapaikalla ihastelemassa putouksia parvekkeelta,
joka rakennettu paikallisin voimin 1800 -luvun lopulla Franz Josef 1
varten.
Paiva oli kesainen ja lammin. Niinpa me hammastytimme
muut pulahtamalla uimaan kuohuihin. Meista tuli kerralla kuvaajien
suosituin kohde!
Paluubussia odottelimme tunnin Skradinin
pysakilla, jolla tutustuimme ranskalaiseen opiskelijapariskuntaan. Oli
hieno keskustelu, joka liikkui Suomen linnustosta sodan mielettomyyteen
ja koyhien epaoikeudenmukaiseen kohteluun. Tama on eras matkailun
suola; koskaan ei etukateen voi aavistaa mika osa paivan tapahtumista
on koskettavin. Tama oli.
Huomenna lahdemme Trogiriin, joka on yksi Unescon maailmanperintokohteista.
tiistai, 8. marraskuu 2005
Kommentit